Ohje serkun paitaan

Nyt olisi tarjolla ohjetta serkkuni paitaan. Olin ihan otettu kun kyselyitä tuli niin paljon. Innolla odottelen, jos vain joku viitsii lähetellä kuvia sitten omasta neuleesta valmiina. Olen kerran ihan tuntemattomalta naiselta saanut kuvan festaritopistani viime kesänä ja se oli ihan huippua!

Itse  käytin 80 sentin pyöröpuikkoja numerolla 7.

Lankana alaosassa minulla on Novitan 7 veljestä beessi ja sen kanssa ohut sukkalanka, joka vaihteli luonnonmukaisissa sävyissä. Sukkalanka oli tarkoitettu puikoille 3-4, joten mikä tahansa sellainen ohut lanka käy. Yläosassa käytin Novitan Isoveli lankaa. Voit toki tehdä sillä myös alaosan! Koska 7 veljestä on muuten niin ohut, neuloin siksi sille kaveriksi ohuen sukkalangan. Kaikkia keriä oli vain yksi. Kerä oli kaikissa 100 grammaa. Myös mikä tahansa puikoile 6 sopiva lanka käy oikein mainiosti! Suosittelen neulomaan alpakkaa ja sitä löytyy alennuksessa tällä hetkellä Liljan lankakaupasta! Siellä on meinaa meneillään Alpakkapartyt ;) Linkki Liljan lankakauppaan! 

Esimerkiksi Drops Alpaca toimii varmasti kaksinkertaisena oikein hyvin! Siitä sävyt vaalea beige ja tummanharmaa! Vautsivau!!

Neule tehdään neljänä kappaleena, ensin etuosa, sitten takaosa ja hihat. Lopuksi neulotaan yläosa. Hihat ovat raglanhihat, joten kappaleet yhdistetään samalle pyöröpuikolle ennen yläosan neulomisen aloittamista. Kannattaa lukea läpi ensin koko ohje ennen aloittamista, niin työ hahmottuu. Video on myös hyvä katsoa :)

Etukappale: Luo pyöröpuikolle 55 silmukkaa alaosaan valitsemallasi langalla. Neulo puikolla edestakaisin resoria, eli yksi oikein, yksi nurin ja toisella puolella aina nurjat nurjina ja oikeat oikeina. Jatka resoria noin 5 senttiä. Aloita sitten sileä neule ja neulo työtä kainaloihin asti, kunnes sen mitta helmasta on noin 33 senttiä. Ota silmukat pois puikolta langanpätkälle odottamaan yhdistämistä siksi ajaksi kun neulot takakappaleen.

Takakappale: neulotaan aivan samoin kuin etukappale, mutta mitta on vain pidempi, 44 senttiä. Tee sitten silmukoille samoin kuin etukappaleessa, eli laita langanpätkälle odottamaan.

Hihat: neulotaan myös edestakaisin samalla pyöröpuikolla kuin etu- ja takakappaleet. Luo 28 silmukkaa ja neulo saman pituinen resori kuin etu- ja takakappaleissa. Lisää sitten hihan molemmissa reunoissa aina joka yhdeksäs kerros yksi silmukka hihan alkupäähän ensimmäisen ja toisen silmukan väliin ja yksi kahden viimeisen silmukan väliin. Tee lisäykset yhteensä kolme kertaa ja jatka sitten hihat loppuun ilman lisäyksiä. Loppumittana 44 senttiä. Jätä toinen hiha jälleen langanpätkälle odottamaan, kunnes olet neulonut toisen samalla tavalla.

Yläosa: yhdistä nyt kaikki kappaleet samalle pyöröpuikolle. Asettele ne niin, että puikollasi on etukappaleen ja takakappaleen välissä hiha ja kaikissa kappaleissa on oikea puoli ulospäin työstä. Laita myös jokin merkki hihojen ja taka- sekä etukappaleiden vaihtumiskohtaan, jotta tiedät aina missä kohtaa kavennus tulee. Itse käytin hiuslenkkejä.

Tässä hyvä video, josta hahmottuu kavennukset ja se, miten työ kootaan puikoille. Ohjevideo

Tee raglankavennukset aina joka toinen kerros hihojen molemmin puolin. Yhteensä siis neljä kertaa kierroksen aikana. Kun olet neulonut kavennuksia niin, että puikoilla on yhteensä noin  82 silmukkaa, laita seuraavalla kerroksella aina kaksi silmukkaa yhteen. Nyt kavennukset on tehty ja voit vielä neuloa kauluksen resorin. Neulo aina yksi oikein, yksi nurin noin 4 senttiä.

Päättele langat ja neulo sielä yhteen sivusaumat ja hihojen alasaumat. 

Valmista tuli! Ja jos tulee mitä tahansa kysyttävää, niin älkää epäröikö laittaa viestiä! :)

Ja hei, käykää ihmeesssä tykkäämässä sivustani Facebookissa, niin olette aina kartalla uusista päivityksistä :) Sivupalkista pääsee suoraan sivulle! 

Kuvista jälleen kiitos Amandalle!

Paita tädille, jonka vei serkku

Olen itse ainoa lapsi. Äiti kyllä tosin on aina sanonut, että pienenä tuntui ihan kuin olisi ollut viisi lasta jaloissa. Vaikka oli siis vain yksi. En ole ikinä tuntenut oloani yksinäiseksi. Aina on ollut kavereita ympärillä ja siksi osa on muodostunutkin niin tärkeiksi, koska ei ole sitä siskoa tai veljeä ollut. Enkä niin suuremmin ole kaivannutkaan, koska onneksi meillä kotona ollaan aina oltu kavereiden suhteen vastaanottavaisia. Pienenä vietettiin tosi paljon aikaa meillä kotona ja  koskaan ei ollut tunnetta, että olisin yksin. Naapurikin kysyi kun muutettiin uuteen taloon, että kuinka monta muksua teillä oikein on.

Kaverit ja ystävät ovat silti eri juttu kuin oma sisko tai veli. Minulla on nimittäin serkku, jota pidän ihan täysin siskona. Siksi pystyn ehkä jollain tavalla samaistumaan sisaruksia yhdistävään tunteeseen. Vaikka ei saman katon alla asuta, ja hyvä niin, koska muuten ei välit olisi varmaankaan yhtä hyvät ;), niin tunnetaan kyllä toisemme ihan siskoiksi. Ellen on myös ainoa lapsi, joten se on varmasti osasyy siihen, että me ollaan aina oltu yhdessä, enemmän tai vähemmän, mutta silti aina yhdessä tavalla tai toisella. Pienempänä enemmän ja nyt opiskelaikanani vähemmän, ihan liian vähän... 

Ellen on ollut pienestä asti ihan huipputyyppi. Aina vähän edellä, jopa minua :D ja siksi se veikin pienempänä kaikkia ihan sata nolla.  Källiksi kutsuttiin ja sillä nimellä kulkee puhelimessani edelleen. Aina metkut mielessä ja pilke silmänkulmassa. Onneksi tiedän ketkuilut lapsuudesta jo niin hyvin, että luulen tietäväni mitä tuikkivien silmien takana on mielessä ja jos en tiedä niin luulempa, että arvaus on aika hyvä... Mutta koskaan en täysin osaa sanoa, mitä tyttö ajattelee, koska ajatus noiden silmien takana on niin syvä ja suuri, että siihen harva pystyy. Jos ehdit, niin katso itse, ennen kuin pää kääntyy pois ja vain suklaanruskeat hiukset hulmahtavat. Taas mennään!

Puseron neuloin pari viikkoa sitten, supernopea ja helppo. Jos joku kaipailee ohjetta niin pistäkää viestiä ;) 

Kuvat: Amanda Aho

Ohje Finlandia -takkiin

Tässä olisi nyt lupaamaani ohjetta Finlandia -takkiin:

Lanka: Novita Suomivilla valkoinen noin 15 kerää (kannattaa katsoa oman käsialan mukaan minkä verran lähtee kulumaan ja ostaa lisää vähitellen) ja Novita Nordic wool tummansininen 1 kerä.

80 ja 40  senttinen pyöröpuikko nro 4 (voi tehdä hyvin myös 5 puikolla, käsialasta riippuen).

Neule aloitetaan helmasta tasona. Luo 80 senttiselle pyöröpuikolle 204 silmukkaa ja aloita resori. Neulo oikealla puolella aina kaikki silmukat oikein. Nurjalla puolella neulo yksi silmukka oikein ja nosta yksi, toista koko kerros. Neulo resoria 4 senttiä ja aloita sitten sileä neule. Neulo siis oikealla kaikki silmukat oikein ja nurjalla nurin. Kun työn korkeus on 8 senttiä, aloita kirjoneule.

Neulo 5 kerrosta kirjoneuletta sinisellä ja valkoisella, 3 kerrosta pelkällä valkoisella ja taas 5 kerrosta kirjoneuletta sinisellä ja valkoisella.

Kirjoneule: neulo aina joka toinen silmukka valkoisella ja joka toinen sinisellä. Seuraavalla krroksella neulo niin, että sinisen päälle tulee valkoinen silmukka ja valkoisen päälle sininen. Mikäli kirjoneuleen neulominen nurjalla puolella ei ole tuttua tai ei muistu mieleen, tässä hyvä video :

Linkki kirjoneuleen neulomiseen

Jatka sitten työn neulomista kainaloihin asti, työn kokomitta noin 60 senttiä. Jaa sitten työ kahteen etukappaleeseen ja takakappaleeseen. Jätä kaikki silmukat puikolle odottamaan kun neulot kappaleita yksi kerrallaan. Aloita etukappaleista ja neulo molemmat erikseen kunnes ne ovat kainaloista mitattuna noin 20 senttiä pitkät, päättele. Työn kokonaismittana tässä kohtaa siis noin 80 senttiä. 

Neulo sitten takakappale. Jatka kaikilla silmukoilla neulomista 20 senttiä ja päättele sitten molemmissa reunoissa 30 silmukkaa olkasaumoiksi. Jatka neulomista keskmmäisillä 20 silmukalla. Näistä silmukoista muodostuu kaulus. Lisää aina joka toisella kerroksella kahden ensimmäisen ja kahden viimeisen silmukan väliin yksi silmukka nostamalla lanka puikolle niiden välistä. Näin työhän muodostuu reikärivi koristeeksi. Jatka, kunnes takakauluksen mitta on 15 senttiä ja päättele silmukat. 

Yhdistä tässä kohtaa saumat. Neulo valkoisella langalla yhteen olkasauma ja kaulus. Aloita kiinnittäminen aina käsiaukosta ja etene kohti kaulaa, näin saat siistit saumat, jotka jatkuvat kaulukseen asti. Kaulus kiinnitetään siis etukappaleen yläosaan. Teet siis kaksi saumaa, molemmilla hartioilla, jotka yhdistävät taka- ja etukappaleen ja kauluksen etukappaleeseen. (Näkyy hyvin kolmannessa kuvassa.)

Nyt on helppo ommella hihat kun olkasaumat on yhdistetty. Hihat neulotaan suoraan kiinni neuleeseen ainaoikein 40 senttisellä pyöröpuikolla. Poimi silmukat hihansuusta (noin 75 silmukkaa) ja jatka neuletta noin 18 senttiä. Aloita sitten resori jatkamalla puikoilla edestakaisin samoin kuten neuleen helman resorissa. Resoriin jää siis sauma, sillä resorin neule vaatii neulomisen edestakaisin, ei pyörien. Neulo resoria 4 senttiä ja päättele silmukat. Jätä lankaa hieman yli kun olet päätellyt, jotta saat neulottua neljän sentin sauman kiinni. 

Neulo sitten taskut. Luo 35 silmukkaa. Tee resoria 4 senttiä ja lopputasku sileää neuletta. Taskun kokonaismitta on 18 senttiä. Kiinnitä taskut neulalla takkiin noin 16 sentin päähän reunasta.

Vyö neulotaan patenttineuleena. Luo 23 silmukkaa lyhyemmälle pyöröpuikolle. Patentti neulotaan edestakaisin. Neulo aina joka toiselle kerroksella yksi silmukka oikein ja nosta seuraavaa. Toista tätä kerros loppuun. Seuraavalla kerroksella neulo edellisellä kerroksella nostettu silmukka oikein ja nosta seuraava. Näin vyöstä muodostuu automaattisesti tuubi. Sovita vyötä takin kanssa ja neulo sen mittainen kun tarvitset. Omani on 130 senttiä (riippumitta). Päättele silmukat normaalisti. 

Sitten pitäisi takin olla valmis! Jos tulee mitä tahansa kysyttävää, ota yhteyttä Facebookissa sivullani Vähäraumalaine tai kirjoita kommenttia!

Olisi upeaa nähdä tämä jonkun toisen päällä! Se olisi paras palkinto tekemästäni työstä, sillä en kilpailuun mukaan päässyt... 

Mukavia neulehetkiä!

Kuvat Amanda Aho

Meikki ja kampaus Gitta Alm

Suomineule kilpailutyöni

Osallistuin tänä syksynä Novitan Suomineule kilpailuun. Hyvä ystäväni törmäsi mainokseen ja ehdotti heti minulle osallistumista. No tottakai innostuin ja ryhdyin suunnittelemaan työtäni. Aiheena oli siis sata vuotta täyttävä Suomi. Työ sai olla mikä tahansa Suomi -teemaan liittyvä! Tein neuleen, sillä ne on mun juttu ja teen nyt niitä muutenkin koko ajan. Miksi en sitten neuloisi yhtä sinivalkoista siinä samassa :D 

Lähdin liikkeelle siis sinivalkoisesta, sillä suomineule nyt ei oikein voi mielestäni muun värinen ollakaan. Inspiraation hain Suomen lipusta. Takki lepattaakin tuulessa kuin lippu. Lankoina piti lisäksi käyttää Novitan omaa tuotantoa. Valitsin valkoiseksi sata prosentista suomilampaan villaa ja sinisiin raitoihin Pohjoismaista peräisin olevaa villaa, koska raidat kuvastavat Suomen lipun ristiä ja risti puolestaan yhdistää kaikkia Pohjoismaita! Takin nimesin juhlavasti Finlandia -takiksi. 

Tikutin takkia pari kuukautta. Hioin yksityiskohtia, vyötä ja taskuja. Työstä tuli lisäksi hieno projekti myös kahdelle muulle ystävälleni, Amandalle (kuvat) ja Gitalle (meikki ja kampaus). Tällä kertaa kävi kuitenkin niin, ettei työtäni valittu kahdenkymmenen parhaan joukkoon... Yleisö äänestää yhden voittajan, jonka työ julkaistaan Novita lehdessä ensi keväänä ohjeineen. 

Olen supertyytyväinen omaan takkiini ja se lämmittää minua nyt syksllä koulun luentosaleissa! Haluan toivottaa onnea kilpailusta jatkoon päässeille töille. Täytyy nyt oikein miettiä, mitä lapasia tai sukkia sitä oikein äänestäisi... 

Funtsin, että voisin jakaa tästä työstä täällä blogissani ohjeet. Vähän niinkuin palkinnoksi itselleni tämän työn tekemisestä :D Kun ei kerran Novitaan asti päässyt :D Noo, toinen kerta sitten!

Ja nyt haluan toivotella kaikille mukavaa loppuviikkoa. Nauttikaa syyspäivistä ja pukekaa yllenne jotakin lämmintä ja mukavaa.

Tässä vielä linkki kilpailutöihin, käykää toki äänestämässä!

Kuvista kiitos Amandalle ja Meikistä ja kampauksesta Gitalle.

Rakastuin hattuun

Näiden kuvien julkaisemista olen jo vähän odottanut, koska niiden joukosta löytyy ehdottomasti lempparikuvani koko syksyltä! Tuo viimeinen mustavalkoinen! Toiset kuvat vaan herättävät itsessä sitä jotain. Voi olla paljon hyviä kuvia, mutta jotkut vaan ovat niitä helmiä, erottuvia.

Mietin itsekseni, mikä tekee kuvasta spesiaalin. Tulin siihen tulokseen, että se on tuo hattu! Oletteko itse pukeneet hattua päähänne? Kannattaa kokeilla, sillä sen avulla persoonallisuus tulee jotenkin ihan uudella tavalla esiin! Tämä ensimmäinen oma hattuostokseni on  H&M:sta. Mietin kauan, ostanko edes omaa hattua, tulee vielä liikaa "bloggariolo" :DD Mutta ei, ei tullut. Erilainen olo kyllä tuli...

Hatun alle piiloutumisessa on mielestäni kaksi täysin erilaista puolta. Puin ensimmäistä kertaa hatun päähäni jääkiekko-otteluun. Tiedättekö miten kävi? No huusin kuin hyeena koko matsin ajan :DD Hatun alle piiloutuminen antaa uudella tavalla itseluottamusta. En silti tarkoita, että sitä pitäisi puuttua. Mutta minä, joka en ymmärrä koko jääkiekosta mitään, olin ihan täysillä pelissä mukana! Kai se on sitten niin, että hatun alta kelpaa huudella ;) Oli hieno tunne. Kerrankin viihdyin siellä kylmässä koko matsin ajan.

Ja sitten se toinen puoli. Nimittäin toisen kerran laitoin hatun päähäni Helsinkiin. Mentiin kavereiden kanssa viettelemään viikonloppua tyttöporukalla. En usein käy Helsingissä, sillä en koe olevani suurkaupungin tyttö. Jonkun päivän voin siellä ihan ilolla viettää, mutta sitten riittelee. En minä ihmisiä pelkää :D mutta vaan jotenkin viihdyn paremmin pienessä kotoisassa paikassa. En keskellä Kamppia! Paitsi hattu päässä... Oli ihan erilainen fiilis. Sai katsella vaan lierin alta menoa, eikä nähnyt ihan kaikkea mitä ympärillä tapahtuu... Meni siis puhtaasti puolet ohi, niin kuin blondilla yleensä.

Tässä postauksessa halusin keskittyä kertomaan vain tuosta hatun tuomasta fiiliksestä, sillä kehitteillä on ihan oma hattumallisto! Katsotaan, miten idea lähtee käyntiin. Esittelen mallin heti kun se on loppuun asti valmiina! Ehkä kuukauden päästä saadaan ekat hatut ilmoille ;) 

Ja lopuksi vielä, katsokaahan Amandan taiteilema ihastuttava videoportrait (ja kuvat tietenkin myös hänen käsialaansa!) Ihminen näyttää niin erilaiselta hatun alta, ei anna ihan kaikkea itsestään, juuri tarpeeksi. Hattu tuo meihin mukanaan hitusen mystiikkaa...

Vähäraumalaine from Amanda Aho on Vimeo.

Syysneulottavaa

Nyt on ollut lankajuttuja kerrakseen. Vierailtiin ihanassa Liljan lankakaupassa Leväsjoella viikonloppuna. Ostin aivan ihania lankoja lettipuseroon, jota olen jo kauan ollut aloittelemassa. Ja sain kuin sainkin vihdoin hyvät ystäväni innostumaan neulomisesta. Tilattiin langat ja puikot. Sitten aloiteltiin puseroita ja pontsoa. Puserot ainakain lupailivat kuvaan kunhan vain saavat valmiiksi. Amanda ehdotti, että olisi kiva kun tekemiäni neuleita näkyisi muidenkin päällä, tai niiden joille olen sellaisia tehnyt. No, ystävieni neuleita en toivottavasti tikuta, mutta kyllä omaa kädenjälkeäni niissä varmaan vähän näkyy... Mutta kun pääsivät vauhtiin niin näytti kyllä siltä, ettei apuani varmaan pian enää tarvita :DD 

Amandan ehdotus oli mielestäni oikein hyvä! Jos vain lähipiirini, joille olen tikuttanut neuleita, suostuu kuvattavaksi! Toivottavasti suostuvat, sillä ei omaa naamaa joka kuvassa jaksa katsella :D Tuntuu muutenkin, että samat ilmeet toistuvat... Mutta jos nyt tältä näyttää niin minkäs sille voi, turha sitä naamaa on alkaa totiseksi vääntämään. Näyttäisivät varmaan sellaisilta mallikuvilta enemmän, jos joskus olisi vähän myrtsi, mutta kun minua yleensä naurattaa... tai oikeastaan aina. Niin mitäs sitä hymyä peittämään. Otetaan kuvia kun hymyilyttää ja kun kyllästyttää, otetaan jostakin muusta sitten. Vaikka tädistäni seuraavaksi, jolle tein puseron synttärilahjaksi viimeviikolla :) tai poikakaveristani, joka aina onnistuu kuvissa niin ihanan hyvin ;)

Näissä kuvissa päälläni on Kalastajan vaimon malli, patenttineuleesta tehty Kalastajaneule. Hieman sovellettuna, jätin pompulat pois, vaikka en pitänyt niitä ollenkaan pahana. Todella nopea tehdä paksuilla puikoilla ja kaksinkertaisella langalla. Neule muodostuu jännästi puikoille kaksinkerroin, lopuksi alasauma puretaan ja siinä se on valmiina! Tutustukaa neuleeseen Johannan  blogissa ja toteuttakaa oma ihana paksu syysneule! Itselläni on tämä myös harmaana. Täytyy esitellä sekin vielä joku kerta.

Valokuvista iso kiitos jälleen Amandalle!