Täytyy vain tietää, mihin katsoo

Oltiin sitten sienessä. On ollut oikein metsävuosi :D Yleensä en nimittäin siellä pyöri. Kun näen yhdenkin hirvikärpäsen, huudan jo kauhusta ja huidon ympäriinsä. Nyt olin kuitenkin maltillisempi. Pitkästä oksasta, jolla vetäisin aina pusikosta ennen kuin astun seuraavalle mättäälle en luopunut. Tämä siis hämähäkin seittien takia :D Aika kätevä väline, suosittelen... 

Nyt emme suunnanneet mustikkaan, vaan sieneen. Sienistä tiedän oikeastaan varmuudella vain suppilovahveron ja kantarellin. Muita en uskalla poimia. Nyt vastaan ei tosin tullut kuin suppiloita. Ja nekin niin pikkuisia vielä. Sai oikein tihrustaa, jotta näki niiden puskevan maankolosta. 

Ja törmättiinhän me onneksi niiden hirvikärpästen ja hämähäkkien lisäksi vähän mukavampiinkin otuksiin. Metsässä näkee kaikenlaista kun osaa katsoa. Se on vähän kuin ylipäätään koko elämässä. Kun osaa katsoa asioita oikealla tavalla, näkee sen, mikä olisi saattanut jäädä huomaamatta. Täytyy vain tietää, missä paikoissa suppiloita kasvaa. Minäpäs tiedänkin nyt, ja meinataan tehdä niistä muuten ihan huippua sienikeittoa!

Ja muuten, olen alkanut saamaan valokuvaamisesta hyviä kiksejä! Kerron siitä lisää joskus toiste, mutta nytkin oli kyllä ihan huippua saada kuva loikkaavasta sammakosta...